"Hajamielinen kaupunkilainen on Benjaminin sanoin ”barbaari”, koska häntä eivät kiinnosta pyhät auktoriteetit, säännöt tai moraaliset velvoitteet jonkin korkeamman asian hyväksi toimimisen mielessä. Uudet barbaarit eivät välitä suvun odotuksista tai kansallisesta kilpailukyvystä sen enempää kuin pyhien kirjojen antamista elämänohjeista. He ovat niin levottomia, ettei heitä voi sitoa liukuhihnan ääreen tai toimistoon yhdeksästä neljään. He harhailevat hajamielisinä ja kurittomina pitkin kaupunkia. Nämä ”villeiksi syntyneet” uudet barbaarit ovat tehneet lopun tehdaspiippujen, pyhäkoulujen ja pyhän Suomisen perheen yhteiskunnasta."
väkivalta -> väellä on valta?
Nimilaputtaminen ei anna heimolle kasvoja. Kukaan ei tiedä keitä siihen kuuluu tai mitä se tekee… Sen valta ja voima on epämääräistä. Siksi se pelottaa porvaria, niin kuin mielenosoituksessa naamioituminen.
Se, joka pakenee, kuuluu tähän heimoon. Pakeneva heimo on vahva, ja se neuvottelee vain…
Heimon jäsenet ovat uusia barbaareja = alistumiskyvyttömiä kehoja ja kappaleita. Barbaareilla ei ole kykyä totella.
(Barbaarinen esine on deterritorialisoituva osaobjekti.)
"…epämääräisyyteen voi reagoida eri tavoin. Barbaari on suurkaupungissa ja väkijoukossa kuin kotonaan. Porvari pyrkii sitä pakoon. Suurkaupungin elämän epämääräisyys, valmiin muodon, sääntöjen ja rajojen puute onkin aina järkyttänyt porvaria ja uhannut hänen itseriittoisuuttaan."
Barbaareilla on kontrolloimattomia haluja. Ne eivät tottele vanhempien määräyksiä tai merkityksiä.
Barbaarit ovat kontrolloimattomia haluja.
uudet parturit
Kapitalismin etiikka muodostaa yliminän, keskiluokka minän, barbaarit ovat tiedostamatonta halua.
Missä se on, siellä minän tulee olla…
"Porvari ei voi sietää sen enempää suurkaupungin kuin tietotyön epämääräisyyttä: monien ärsykkeiden ja tehtävien jatkuvaa läsnäoloa, valtioiden rajojen hälvenemistä ja suljettujen laitosten kuten tehtaan kriisiä. Porvarillisen ajattelun on aina pyrittävä asettamaan rajoja ja tekemään erotteluja: oikea työ ja tuottamaton joutilaisuus, kansalainen ja muukalainen, madonna ja huora. Tämä ei ole porvarillisen ajattelun syntyajoilta 1800-luvulta muuttunut mihinkään."
Keskiluokkaa otetaan kiinni: keskiluokan halut pakenevat, mutta sitä otetaan kiinni. Velanotto ja koronmaksu ovat kiinniolemisen tapoja. Barbaareja alistetaan, käskytetään ja laitetaan palvelemaan. Sekä keskiluokkaan että barbaareihin käytetään valtaa: kuri, kontrolli, suvereniteetti. Velka & luotto.
"Koska tehostetussa ja cv:ksi muutetussa ajassa jokainen hetki on keskenään samankaltainen, tyhjä ja ontto kuin lumihiutale, on elämää, nautintoa ja täyttymystä aina odotettava. Elämä alkaa aina vasta myöhemmin: sitten kun olet käynyt koulusi loppuun, tehnyt harjoittelusi ja saanut jalan oven väliin, säästänyt asuntoa varten ja maksanut velkasi, ollut töissä tarpeeksi pitkään että saisit oikeuden vuosilomaan, kantanut kortesi kekoon kansantalouden pelastamiseksi ja väestön ikääntymiskriisin ratkaisemiseksi, jotta voit rauhassa siirtyä eläkkeelle ja kuolla pois mahdollisimman nopeasti, ettet liikaa kasvattaisi sosiaali- ja terveysmenoja."
"Kuten maailmansodan juoksuhaudoista selvinneet työläiset, ovat meidän yhteiskuntiemme uudet barbaarit oppineet, ettei vanhojen ukkojen ja akkojen moralistisia narinoita juuri kannata kuunnella. Niin paljon kuin protestanttisesta työetiikasta jauhetaankin, alkaa yhä useammilla ihmisillä kuitenkin olla hyvin selkeä kokemus siitä, että “työ” ei kannata. Vaikka opiskelisit kuinka hyvin, tekisit sata ilmaista harjoittelua, pitäisit kuntoasi yllä ja työskentelisit 60 tuntia viikossa, et silti pysty kustantamaan elämääsi ilman järjetöntä velkaantumista, joka taas pakottaa tekemään jatkuvasti enemmän työtä. Usko siihen, että tuonpuoleiset voimat kuten “talouskasvu” takaisivat palkkion kuuliaisesta käytöksestämme, on jo aikaa romahtanut.
Uudet barbaarit ovat jo osoittautuneet liian levottomaksi tullakseen vangituksi tehtaaseen, kouluun ja perheeseen. Nyt heidän pysäyttämisekseen ja hallitsemisekseen pystytetään lisää ja lisää checkpointeja, kaappauksen pisteitä kaikkialle kaupunkitilaan. Nämä checkpointit muuttuvat pahimmillaan sisäisiksi, tarkastuspisteiksi elämän kaarella, curriculumilla. Olet jo 25-vuotias etkä vielä ole valmistunut, sinulla ei vielä ole omaa asuntoa, et ole saanut vakituista työpaikkaa? Olet kirjoittanut samaa raporttia jo kolmatta päivää, eikö sinua yhtään hävetä?
–
Kriisien torjumiseksi porvarit vaativat aina lisää valvontaa. Entä jos kriisien syynä onkin liika kontrolli ja liika rajojen asettaminen, liika puuttuminen yhteiskuntaan ja ihmisten elämään? Se, että ihmiset eivät siedä valvontaa ja kontrollia, joka sitoo heidän voimansa ja kahlitsee elämää"
Aktivismi on ruma sana (Guattari sanoisi: "molaarinen"). "Aktivisti" on liberalistien keksimä identiteetti. Liberalismissa on aktivisteja ja on ei-aktivisteja. Aktivistit tekevät aktivismia, koska se kuuluu aktivistien toimenkuvaan, vähän niin kuin politiikka kuuluu poliitikoille. Ei-aktivistit eivät sitten tee aktivismia, koska he eivät ole aktivisteja.
Aktivismiin tarrautuminen marginalisoi itse aktivismin ajaman asian ja pelaa näin "ei-aktivistien" pussiin.
Ollaan nyt liberaaleja tämän postauksen ajan ja puhutaan aktivismista.
Suomessa aktivistit voidaan jakaan vulgäärifreudilaisesti kolmeen pinoon, ja nyt tosiaan tehdään aika brutaalia jälkeä.
1. Anarkistit ovat tiedostamaton. Tiedostamaton on yhtä aikaa viaton, lapsellinen, leikkisä ja aggressiivinen. Niin myös useimmat havainnoimani anarkistit, Suomessa. Vittuun strategia, uho päälle ja kadulle. Tai sitten ei koskaan mitään päihteitä (streittarius) eikä uhoa (feminismi), mutta ei strategiaakaan (anarkismi). Joka tapauksessa: alasti punkkikeikalle! Mutakuoppa-anarkiaa! Kiljua Puntalassa! Identiteetinvahvistusrituaaleja kuokkavierasretroilulla!
Tunnustuksellinen anarkismi pysyy pienimuotoisena alakulttuurina eikä kauheasti kasva, koska edellä mainitut anarkokliseet pitävät täysin paikkaansa. Ne eivät tietenkään ole kuin pieni osa totuutta - mutta totta yhtä kaikki. Esimerkiksi helsinkiläinen anarkoskene on punk-painotteinen. Anarkistien järjestämät mielenosoitukset ja kirjoittamat tai kääntämät tiedotteet ovat uhonneet väkivallalla ja kaaoksella ("tuomme epäjärjestystä Helsingin kaduille", takku.nettiin käännetyt tiedotteet). Kadulla ja mediassa näkyvistä anarkisteista suurin osa on nuoria, jotka juovat bisseä tai kiljua. Tämän kuvan muuttamiseksi - puhumattakaan vallankumouksen tekemisestä - ei riitä satavuotinen jaarittelu siitä, että "anarkia on järjestystä ja sitä paitsi filosofinen aate".
Anarkojen meininki vaikuttaa siis ulkoa päin sekasortoiselta ja asioiden normaalia järjestystä loukkaavalta, mutta toki sillä on oma sisäinen "logiikkansa", aivan kuten tiedostamattomalla ja Harpo Marxilla. Kuitenkin anarkistit ovat tiedostamattoman luonteensa vuoksi itse anarkismin pahin este, aivan kuten Bob Musta kirjoittaa.
2. Vasemmistolaiset ja keskiluokkaisemmat autonomit liikkuvat egon alueella. "Radikaalivasemmisto" esittää yhä vaatimuksia valtiolle, kommunikoi enemmän tai vähemmän tervejärkisellä kielellä, taktikoi, laskelmoi, liittoutuu ja neuvottelee. Sen toiminta on objektiivisesti ottaen tehokasta ja järkevää. (Tekstissä ei nyt ole mitään ironista, vaan tällainen toiminta on usein oikeasti "järkevää".) Tämä luonnehdinta voi viitata yhtä hyvin demarien vasemmistosiipeen kuin siirtolaisaktivisteihin, mediaprojekteihin ja nollatoleranssia vastustavan liikehdinnän retoriikkaankin.
On toki eri asia, mitä nämä ryhmät ajattelevat, puhuvat ja tekevät yksityisessä elämässään - siellä he voivat olla vaikka "anarkisteja" tai "aktivisteja". Julkisesti ne kuitenkin kommunikoivat tavalla, joka liittää ne egoon, ja samoin teki Chico Marx.
3. Kansalaisjärjestö-aktivistit kuuluvat yliminään. Oikeistokolumnistitkin osuvat sentään joskus oikeaan: osa vihervasemmistosta ja hipeistä perustaa identiteettinsä moralismille ja ylimielisyydelle. Pahimpia ovat nuoret stereotyyppiset kansalaisjärjestötoimijat, jotka ovat sekä hysteerisiä itsensä suhteen ("olenko varmasti ollut tänään tarpeeksi ekologinen") että terroristisia toisen suhteen ("sä oot vaan vitun tyhmä kun sä syöt lihaa, dokaat, äänestät mitä sattuu, lennät lentokoneella, ajat autoa" jne.).
Myös Groucho Marx kuuluu tälle alueelle.
Psyyken vulgäärifreudilainen topologia menee kai niin, että tiedostamaton uhkaa egoa psykoosilla ja samaan aikaan yliminä uhkaa egoa neuroosilla. Ego muotoutuu tiedostamattoman ja yliminän välisessä konfliktissa: egon tie on keskite. Keskiluokan tie… Tarvitaan uusi topologia.
(useammatkin suomenkieliset blogit voisivat tehdä lue ensin -sivupalkin tai sanaston)
Vapaa radikaali: sama kuin Aikapaikalle: lupaavalta näyttää, katellaan
Vieraile niissä, lue niitä, tilaa ne, kommentoi niiden postauksia, niin kuin muidenkin blogien. Kommentointi on viime kuukausina ollut blogisfääreissä alhaisen tuntuista blogista riippumatta.
PARASIITTIKLUBI: ESIINTYVÄ RUUMIS Kiasman Seminaari-tila la 18.4 klo 17
Alustajat: Susanna Lindberg Tero Nauha
Omistaako ihminen ruumiinsa: voiko ruumiinsa lainata, myydä tai lahjoittaa? Mitä vaatimuksia ruumiille nykyään asetetaan? Millä tavoin esiintyvän taiteilijan ruumis muuttuu eläväksi taideteokseksi?
Parasiitti on Dilemma ry:n ja Kiasman järjestämä keskustelutilaisuus, joka pureutuu ajankohtaisten kysymysten ytimeen. Teemana on tällä kertaa ”esiintyvä ruumis”. Aiheesta alustavat Susanna Lindberg ja Tero Nauha, minkä jälkeen yleisö voi osallistua keskusteluun.
Susanna Lindberg toimii Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian dosenttina. Hän on mannermaisen filosofian asiantuntija, jonka erityisalaa ovat saksalainen idealismi, ranskalainen nykyfilosofia sekä Martin Heideggerin filosofia.
Tero Nauha on kuva- ja esitystaiteilija. Hän työskentelee piirustuksen, videon, äänen ja esitystaiteen eri muotojen parissa. Parhaillaan hän tutkii performanssitaiteen skitsoanalyysia.
siinä sitten popitettiin huoratronia (assume position!) ja etsittiin kapitalisteja mukiloitavaksi, koska meitä oli käsketty palaamaan "politiikan peruserotteluun" ystävä-vihollinen ja määrittelemään vihollinen
no me sit tajuttiin että me ollaan jokainen osittain kapitalisteja, koska marxilaisen luokkakäsityksen mukaan luokkarajat ei kulje ihmisten välillä vaan niiden sisällä. ei me sit jaksettu mukiloida itseämme
"megafoni on keksinyt uudestaan siirtymän 60-luvulta 70-luvulle. sillon kun operaistit hajos 60-luvun lopussa, niin osa lähti irlantiin opiskelemaan aseiden käyttöä ja compoundien rakentamista, osa alkoi kirjottaa leninistisiä tekstejä", tokaisi yksi meistä ja lopetti asian käsittelyn siltä erää
no ei siinä muuta ku hattua niskaan ja menoks
tuntemattomat mikroanarkistit oli sillä välin ehtiny tägäämään metron umpeen
alettiin olla jo aika antagonistisissa ontologioisssa kun illan keskeytti hämmentävä uutinen:
takaisin töihin, siis. täytyy tehdä enemmän ja määrätietoisemmin työtä organisaation eteen. tulos tai ulos!
valittiin tällä kertaa "ulos" ja tehtiin pientä exodusta
kohdattiin retrofuturistisia näkymiä
todistettiin le corps mince de la francoisen ensimmäinen tavastian keikka
huoratronin taustakankaan yhteydessä voisi olla relevanttia viitata tähän meemiin
huhtikuu on kuukausista oudoin. pysy viritettynä!
onko VH muuttunut ironiseksi hipsteridiskurssiksi? kyseessä on ainakin vappuun asti kestävä kokeilu jossa jotkut postaukset liittyvät jonkun toisen blogin tyyliin…
Seuraavaa videota ei suositella… kenellekään… joka ei osaa nauraa nietzscheläisesti. Kirvestä porvareille:
Nomadisubjekti on ilostaan veistänyt nyrkin halulla punatun mikrofasismeista koostetun
Valtion filosofit ja kapitalistipappien lauma kiroten heitetään
Kuolemaan ulos pakkaseen
"…fasismin kaikkien muotojen jäljittäminen, niistä suurista muodoista jotka ympäröivät meitä ja murskaavat meidät niihin pieniin fasismin muotoihin, jotka perustavat arkemme tyrannisen katkeruuden…"
Elimettömän ruumiin päällä kirves soi
Halukoneet lauloi ja deterritorialisoi
Nomadisubjekti on lihastaan poistanut fasismin valtiofilosofien saastan
Korppikotkien hylkiman haaskan
Auktoriteetin löyhkä
Ja fasistin likaiset valheet hurmeella huuhdotaan
Silmä, perkele, silmästä!
"Kuinka voi olla olematta fasisti, jopa (erityisesti) silloin, kun itse uskoo olevansa vallankumouksellinen militantti? Kuinka me pääsemme eroon fasismista puheessamme ja teoissamme, sydämissämme ja nautinnoissamme? Kuinka me savustamme ulos fasismin, joka on pesiytynyt käyttäytymiseemme?"
Elimettömän ruumiin päälllä kirves soi halukoneet lauloi ja deterritorialisoi
Herruuttoman moneuden nimeen kastan itseni uudelleen tuhansien mikrofasistien verellä pesen itseni puhtaaksi mätänevän Johtajan löyhkästä
Syleile minua lämmölläsi ja
Vitalismillasi oi olemisen Spinoza-prinssi, olen moduksesi hedelmöitä minut ilollasi ja raivollasi oi luova luontomme, olen tuotteesi
"Kristilliset moralistit etsivät lihan jälkiä, jotka asuivat syvällä sielun sisimmissä. Deleuze ja Guattari puolestaan seuraavat pienimpiäkin jälkiä fasismista ruumiissa."
Nomadisubjekti on ilostaan siittänyt päätöksen immanenssille vihityn elämän voimalla siunatun
Talutusnuora ja kristitty porvarilauma hurraten mestataan ja tuotantovälineet takaisin lunastetaan
Järven jäällä deterritorialisoin ja autonomian takaisin reterritorialisoin
Järven jäällä deterritorialisoin ja kuolleen fasistin verta join
Miten onnistuu black metal -estetiikan detournaus antifasistisen ja antioidipaalisen halusofian työkaluksi?
Miten kristittyjen metodeja voidaan käyttää taistelussa ateistisen elämän puolesta?
Miten kapitalismin logiikkaa voidaan käyttää taistelussa kapitalismia vastaan?
Miten antifasismi voi vastustaa fasismia ilman että sen täytyy pudottaa etuliitteensä?
Taloustieteellinen väitöskirja biopolitiikasta, Foucault’sta, Deleuzesta, Guattarista ja semiotiikasta. Ollut lukulistalla vuodesta 06 lähtien. Yhden arvostelun voi lukea tästä (pdf).
Tänä vuonna julkaistavaa kirjaa käydään luvu luvulta läpi Moreenin totuusradiossa. Linkattu blogi postailee mp3:sina radiopätkiä kirjasta ja kahvila Hertassa kevään aikana käytäviä kapitalismikeskusteluista. Ennen Oidipuksen hahmo alisti meitä isukin, opettajan, kersantin tai pomon muodossa, nyt alistamme itse itseämme uuden työn hengessä. Riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet ajavat tekemään loputtomasti työtä, ottamaan velkaa ja elämään luotolla. Tunnistan itseni tästä, ja aihe on muutenkin osuva, koska olen kiinnostunut itsetekniikoista ja toisaalta porvarillisesta "itsensä johtamisesta" (itsensä piiskaamisesta tuottavaksi).
